Näyttelijä Krista Kosonen, 34, on loistanut monipuolisissa rooleissa sekä Suomessa että ulkomailla. Karismaattinen nainen on varsin muuntautumiskykyinen ja nauttii haastavista rooleista. Hän on voittanut arvostettuja palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja tehnyt roolin jopa Hollywood-tuotannossa, mutta silti Kosonen toteaa, että hänen on vaikea pitää itseään menestyneenä. Näyttelijän työ on epävarmaa ja vaikka edellinen rooli olisi tuonut Jussi-patsaan, seuraavasta ei ole vielä tietoa. Kososen mukaan tietynlainen nöyryys onkin tärkeää alalla pärjäämisessä.

Jatka lukemista

Reality-sarjojen suosiossa ei näy laskua, vaikka välillä tuntuu, että kaikki mahdolliset formaatit on jo nähty. Tunteita herättävät sarjat kuitenkin koukuttavat ja taitavasti tehty reality kiinnostaa tv-katsojia laidasta laitaan. Ja onhan se mukavaa työpäivän jälkeen joskus heittäytyä sohvalle ja seurata lempihahmojen toilailua ihan (melkein) elävässä elämässä. Reality ihastuttaa ja vihastuttaa – ja toimii juuri siksi.
Jatka lukemista

Girls-sarjasta julkisuuteen ponnahtanut Adam Driver on nykyään arvostettu kansainvälinen elokuvatähti ja monen nuoren naisen päiväuni. Hän on ehtinyt Girlsin lisäksi näytellä lukuisissa elokuvissa, joista viimeisimpinä Star Wars: The Force Awakens sekä juuri ensi-iltansa saanut Paterson-elokuva, jossa Driverilla on rooli runoja kirjoittavana bussikuskina. Driver on saanut ylistystä kaikista rooleistaan ja hän onkin ollut vakuuttava hyvin erilaisina henkilöhahmoina. Driverin seuraava projekti on kuuluisan amerikkalaisohjaaja Spike Leen elokuva, jossa yhdessä roolissa nähdään myös suomalainen Jasper Pääkkönen.
Jatka lukemista

Teatterit ja elokuvat ovat oma ihmeellinen maailmansa, monien intohimo. Näyttelijä on monen nuoren perinteinen toiveammatti ja siihen tuntuu liittyvän jotain erityisen kiehtovaa ja salaperäistä, tietynlaista romantiikkaa. Näyttelijäksi haluavia riittää Suomessakin vuodesta toiseen ja ammattiin liitetään edelleen mielikuvia glamourista ja suurista palkkioista. Kyseessä onkin mielenkiintoinen ja monipuolinen ammatti, mutta glamour on siitä usein kaukana. Esimerkiksi laitosteatterissa sivuroolia näyttelevä näyttelijä voi joutua esiintymään samassa roolissa vuodesta toiseen, jolloin työ käy nopeasti yksitoikkoiseksi. Lisäksi näyttelijän täytyy tottua projektiluontoisiin töihin, epäsäännöllisiin työaikoihin ja toisinaan myös erikoisiin työolosuhteisiin.

Vaikka tie veisi Teatterikorkeakouluun tai Tampereen yliopiston näyttelijäntyön linjalle Nätyyn – ainoaan kahteen ammattilaisten todella arvostamaan teatterialan oppilaitokseen – ei tämäkään takaa vielä tietä tähtinäyttelijäkaartiin. Kilpailu on kovaa pääsykokeissa, opiskelujen aikana ja myös opintojen päätyttyä. Alalle haluavia tämä ei kuitenkaan lannista ja näyttelijäopintoihin haetaan monesti useiden vuosien ajan. Esimerkiksi Teatterikorkeakoulun ovet avautuvat keskimäärin kolmannella hakukerralla. Opiskelijoita riittää joka kevät yli tuhat ja sisään otetaan vuodesta riippuen 15-20 uutta opiskelijaa.

Opiskelumahdollisuuksia löytyy myös Suomen ulkopuolelta

Ei siis ihme, että yhä useampi näyttelijän työstä haaveileva on alkanut kartoittaa opiskelumahdollisuuksia ulkomailla. Tähän päätyi myös Salatuista elämistä tutuksi tullut 27-vuotias Venla Savikuja, joka suuntasi opiskelemaan näyttelemistä Tanskaan, Copenhagen International School of Performing Artsiin eli Kööpenhaminan kansainväliseen esittävän taiteen kouluun ja tuli valituksi yhdessä 13 muun eurooppalaisen hakijan kanssa.

Itse tein aikoinani saman valinnan kuin Venla, tosin suuntasin tuolloin opiskelemaan näyttelemistä naapurimaahamme Viroon. En edes hakenut opiskelemaan Suomeen, sillä jostain syystä ulkomailla opiskelu kiinnosti alusta asti enemmän. Houkuttelevuutta lisäsi myös se, että Virossa kouluun on helpompi päästä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että itse opiskelu olisi helpompaa, vaan päinvastoin, moni lopetti opinnot kesken huomatessaan niiden vaativan todella paljon. Uusien opintojen lisäksi haltuun täytyy ottaa kokonaan uusi kieli kulttuuri, silloinkin kun kyse on naapurimaasta. Myös Tallinnassa opiskelu tapahtui englanniksi ja opiskelukaverit tulivat ympäri maailmaa.

Opiskelumahdollisuuksia löytyy myös Suomen ulkopuolelta

Näyttelijä joutuu jatkuvasti haastamaan itseään

Opiskelu on varsin monipuolista, sillä näyttelijäksi kasvaminen on valtava ja kokonaisvaltainen prosessi. Metodit ovat vuosien varrella syventyneet ja pehmentyneet ja myös näyttelijäksi kasvamista voi lähestyä muutenkin kuin äärirajojen kautta. Toki harjoitukset vaativat lähes aina myös itsetutkistelua, jonka toiset kokevat terapeuttisena ja toiset taas ahdistavampana. Fyysisiä harjoitteitakin on joka lähtöön. Meillä on opiskeluissa hyödynnetty ainakin Alexander-tekniikkaa, monologeja, commedia dell’artea ja esimerkiksi naamionäyttelemistä. Paljon kokeillaan erilaisia liikuntalajeja kuten joogaa, miekkailua, balettia, hip hoppia, erilaisia budolajeja… Kaikessa ei toki voi olla hyvä eikä kaikki harjoittelu tunnu yhtä omalta, mutta tarkoitus onkin vähitellen löytää ne itselle sopivimmat metodit.

Näyttelijän ammatti on tietenkin erittäin fyysinen, joten sitä on opiskelukin. Huonokuntoisempanakin selviää, kunhan jaksaa yrittää. Tarkoitus ei ole olla muita parempi vaan kehittyä itse. Jokaisella on kuitenkin ne omat lahjakkuuden osa-alueet. Tämä oli minulle ehkä vaikeinta sisäistää, sillä harmistun helposti jos en omaksu esimerkiksi tanssikuvioita yhtä nopeasti kuin kurssikaverit. Kilpailu on muutenkin kovaa, joten omien heikkojen kohtien huomaaminen ei ole mukavaa. Mutta sitten yritän muistuttaa itselleni, että olemme kaikki erilaisia eikä kukaan voi tarjota samanlaista pakettia kuin minä. Ja onhan tässä kyllä kolmen vuoden aikana valtavasti jo kehittynytkin, myös siinä tanssissa.

Vaikka tie veisi Teatterikorkeakouluun tai Tampereen yliopiston näyttelijäntyön linjalle Nätyyn

Paljon olen oppinut myös erilaisten koulun proggisten kautta. Teemme yhteistyötä elokuvaohjaajaopiskelijoiden kanssa ja lisäksi tietenkin valmistamme omalla porukalla vuosittain muutaman teatteriesityksen. Ohjaajina toimivat joko opettajat tai vierailevat ohjaajat. Tämä valmistaa hyvin siihen tulevaan työelämään ja joka kerta oppii tosi paljon uutta, vaikka produktiot ovat aina myös rankkoja vaiheita.

Ulkomailla opiskelu vaatii paljon myös henkisesti

Koulupäivät olivat pitkiä ja myös vieraassa kulttuurissa eläminen vaati veronsa. Iltaisin ei kotiin tullessa jaksanut paljon muuta kuin syödä iltapalaa ja käydä nukkumaan. Jonkin verran kävimme opiskelukavereiden kanssa ulkona, mutta suoraan sanottuna monena iltana oli vielä kivempaa vain olla, kuunnella suomalaisia nettiradioita Radiot.fi:ssä (koska joskus vain on oikeasti kiva kuunnella suomea myös ulkomailla), pähkäillä nettisudokua Pelikoneen parissa tai pelailla Pokerstarsin sivuston pelejä. Monesti tarvitsin selvästi fyysisen opiskelun vastapainoksi jotain aivan muuta ja päivät olivat pitkälti jo täynnä sosiaalista kanssakäymistä, joten iltaisin viihdyin läppärin seurassa.

Ulkomailla opiskellessa opiskelukavereista tulee helposti tiivis porukka, kun kaikki ovat samojen haasteiden edessä. Tämä on vielä intensiivisempää taidealalla, jossa käydään opintojen ohessa läpi paljon henkilökohtaisia kokemuksia ja tunteita. Opinnot ovat rankkoja paitsi fyysisesti, henkisesti.

Ulkomailla opiskelu vaikuttaa työnhakuprosessiin

Ulkomailla opiskelu vaikuttaa työnhakuprosessiin

Näyttelijöitä koulutetaan alalle huomattavasti enemmän kuin tarvetta olisi. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, etteivät kaikki alalle valmistuneet löydä töitä näyttelijänä, vaikka lähes kaikki siitä haaveilevat. Teatterissa tilanne on hieman helpompi, sillä erityisesti kesäteatterit työllistävät myös uusia näyttelijöitä. Elokuvarooleja on Suomessa tarjolla varsin rajoitetusti ja niihinkin valitaan usein tunnettuja nimiä. Ulkomailla opiskelu tekee asioista samaan aikaan helpompia ja vaikeampia. Suomessa helpoiten töitä löytävät Teatterikorkeakoulusta ja Nätystä valmistuneet näyttelijät, eivätkä työnantajat oikein osaa suhtautua ulkomailla koulutuksensa hankkineisiin. Jos näyttelijä osaa myydä erilaisen kokemuksensa oikein, voi tämä kuitenkin kääntyä myös valttikortiksi.

Ulkomailla opiskelleelta näyttelijältä puuttuvat tietyssä määrin paikalliset kontaktit, joten Suomeen palaaminen ja töiden hakeminen vaatii sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Toisaalta työllistyä voi paljon helpommin myös ulkomailla. Esimerkiksi Lontoossa on tarjolla huomattavasti enemmän elokuva- ja mainosrooleja, mikäli kielitaito riittää. Muissa maissa näyttelijäkoulutus ei ole myöskään usein yhtä vakiintunutta kuin Suomessa, joten hakijoilta ei vaadita tietyn koulun käymistä ja yliopistotasoinen koulutus voi olla jo todella hyvä pohja työnhakuun.

Elokuvaohjaaja Michelangelo Antonioni lukeutuu italiaisin elokuvan viimeisiin suuriin mestareihin ja yksi maailman tunnetuimmista elokuvaohjaajista. Antonioni tuli kansainvälisesti tunnetuksi 1960-luvulla ja voitti urallaan lukuisia palkintoja, viimeisimpinä elämäntyöstä myönnetty Oscar-palkinto vuonna 1995 ja Venetsian elokuvajuhlilla vuonna 1997 Kultainen leijona, samoin elämäntyöpalkintona.
Jatka lukemista

Amerikkalainen elokuvaohjaaja Stanley Kubrick (1928–1999) on yksi elokuvan historian merkittävimmistä ohjaajista. Kubrick tuli erityisesti tunnetuksi kokeellisuudestaan ja monet hänen elokuvistaan ovat jakaneet mielipiteitä kriitikoiden ja katsojien kesken. Myös elokuvien aihepiirit ovat herättäneet keskustelua. Kubrick oli useita kertoja ehdolla parhaan ohjaajan Oscar-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut palkintoa. Useimmat Kubrickin elokuvista ovat adaptaatioita kirjoista tai novelleista, joskaan eivät aina täysin uskollisia tekstille.
Jatka lukemista

Näyttelijä Pekka Strangin ura lähti lentoon jo nuorena Leijat Helsingin yllä -elokuvan myötä ja nyt hän myöntää, että menestys nousi tuolloin päähän. Sittemmin hän on joutunut kohtaamaan elämässä suuriakin suruja, kun Strangin ja hänen vaimonsa kaksosvauvat menehtyivät ennen syntymäänsä. Myös ammatillisessa mielessä myöhemmin tielle on osunut myös kuoppia, mutta Strang kertoo olevansa siitä tyytyväinen, sillä vastoinkäymiset ovat kasvattaneet hänestä paremman näyttelijän, työkaverin ja esimiehen.  Nyt Tom of Finland -elokuvan tähti on jalat tukevasti maassa seisova ammattinäyttelijä, jolle menestys ei enää ole itseisarvo.

Jatka lukemista