Lavastaja luo näyttävää hetken taidetta

December 15, 2017

Lavastajalla on tärkeä rooli siinä, minkälainen maailma teatteriesityksen tai elokuvan katsojalle rakentuu ja miten hyvin tunnelma saadaan luotua. Samalla lavastaja osaltaan määrittelee, minkälainen tilakokemus esiintyjien ja katsojien välille muodostuu. Monesti esityksen visuaalinen ilme onkin lavastajan ja ohjaajan saumatonta yhteistyötä ja ideoita.

Aivan yksinkertainen homma lavastajan työ ei ole, sillä lavasteista täytyy saada mahdollisimman näyttävät, mutta budjetti on yleensä erittäin tiukka. Materiaalien täytyy olla kestäviä, mutta turvallisia. Lavastajan täytyy oppia hyväksymään myös se, että huolella ja rakkaudella rakennetut lavasteet ovat hetken taidetta ja esityksen tai kuvausten jälkeen ne jälleen puretaan. Mukana menee usein yksittäisiä esineitä, joiden rakentamien on vaatinut paljon vaivaa ja käsityötä. Toisaalta yleisön palaute onnistuneista lavasteista palkitsee. Lisäksi nautinnollista on myös koko rakennusprosessi, jossa tyhjästä luodaan kokonaan uusi maailma.

Laaja-alainen osaaminen auttaa fiktiomaailman suunnittelussa

Lavastajan täytyy luoda uskottavasti erilaisia maailmoja, joten ammatissa on tärkeää tuntea eri aikakausia ja tyylejä. Lisäksi kiinnostus teatteriin ja kirjallisuuteen on avuksi esityksiä rakennettaessa, kuten oikeastaan kaikesta yleistiedosta ja erityisen kulttuurihistoriasta. Suomessa lavastajaksi voi opiskella Aalto-yliopistossa, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella.

Suomessa lavastajat voivat työskennellä joko toiminimellä projekteissa tai vakituisemmin suuremmissa teattereissa. Kaupunginteattereissa ja Kansallisteatterissa toimii kuukausipalkkainen, vakinaisessa työsuhteessa olevia lavastajia. Televisiopuolella myös Yleisradio käyttää vakituisia lavastajia.

Lavastaja suunnittelee esityksen tai elokuvan visuaalisen ilmeen alusta asti

Lavastajan tehtäviin kuuluu sekä lavasteiden suunnittelu että niiden toteuttaminen yhteistyössä rakentajien kanssa. Lavastajat erikoistuvat yleensä mielenkiinnon kohteidensa mukaan joko teatterityöhön tai tv- ja elokuvalavasteisiin. Lavasteiden suunnitteleminen alkaa tutustumalla tarinaan. Yhdessä ohjaajan kanssa lavastaja pyrkii hahmottamaan, minkälaisessa maailmassa tarina tapahtuu ja miten se tuodaan parhaimmalla mahdollisella tavalla katsojan silmien eteen. Tärkeää on, että lavastajalla on oma näkemys siitä, minkälaiset lavasteet toimisivat parhaiten. Ohjaaja tekee viime kädessä päätöksen myös lavasteista, mutta ottaa toki huomioon lavastajan visiot.

Teatterissa tai suuremmassa elokuvastudiossa lavasteet rakennetaan yleensä alusta asti itse. Ohjaajan ja lavastajan suunnitelmien perusteella lavastaja piirtää suunnitelmat tai rakentaa pienoismallin. Tämän jälkeen töihin käy lavastuspaja, jossa lavasteita rakentavat niin puusepät, metallimiehet, maalarit kuin verhoilijatkin. Nykyään käytetään avuksi paljon myös digimaailmaa ja mm. 3D-tulostusta.

Fiktiivinen maailma syntyy yhteistyön tuloksena

Lavastaja toimii osana suurta ryhmää, joten työ on varsin sosiaalista verrattuna esimerkiksi taiteilijan työhön. Ryhmätyötaidot on oltava hallussa ja usein lavastaja toimii myös rakentajien esimiehenä.

Pukusuunnittelu ei kuulu lavastajan toimenkuvaan, vaikka moni lavastaja onkin laajentanut ammattitaitoaan puvustuksen puolelle. Puvustaja ja lavastaja toimivat toki tiiviissä yhteistyössä, jotta kokonaisuudesta saadaan mahdollisimman toimiva.

Monipuolinen, mutta haastava työkenttä

Lavastaja voi kohdata hyvinkin erilaisia haasteita riippuen siitä, työskenteleekö hän teatterissa tai elokuvan lavasteiden parissa. Elokuvissa voidaan hyödyntää paljon myös todellisia paikkoja, kuten asuntoja, puistoja ja katuja. Lavastajan tehtäviin kuuluu kuitenkin löytää sopivat paikat ja esimerkiksi kalustaa asunto roolihenkilölle sopivaksi. Lavastuksen suunnittelu on aina ensisijaisesta ajatustyötä ja vaatii ymmärrystä visuaalisesta maailmasta ja taiteellisesta sisällöstä ja sen muodoista. Samalla lavastajan täytyy kuitenkin tuntea lavastuksen käytännöt ja tuotannon ja tekniikan toiminta. Oman haasteensa lavastuksen suunnittelulle asettaa näytelmän fyysisyys. Jos lavasteiden päällä hypitään tai niitä heitellään, täytyy toki turvallisuus ottaa huomioon aivan eri tavalla.

Teattereissa esityksen henkeen vaikuttaa merkittävästi myös tila, jossa näytelmä esitetään. Yleisö orientoituu esitykseen aivan toisin astellessaan vanhanaikaiseen, hienosti koristeltuun teatterisaliin ja istuessaan pehmeisiin ja mukaviin penkkeihin, kuin jos heidät johdatetaan vanhaan tehdasrakennukseen ja istutetaan puupenkeille.

Comments are closed.

Produs.fi © 2017